sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Nolattu mies

Perjantaina lähdettiin Sofian kanssa ajelulle Lohjalle, vaikka oli tosi kylmä (parhaimmillaan reippaat -30,7°c). Auto pysähtyi Mustin ja Mirrin pihaan ja minä kyllä tiesin mistä ovesta kannattaa mennä sisälle. Siellä olikin tuttu valokuvaaja paikalla ja se ohjasi meidät takahuoneeseen, jonne oli pystytetty studio: Sofia oli varannut minulle ajan lemmikkien koulukuvaukseen.
Kotona Sofia kehui kuinka hyvin minä osasin keskittyä, mutta sen mielestä ihan väärään asiaan kuitenkin. Minusta oli vaan niin kivaa pussailla sitä kuvaajaa... Jatkuvasti, melkeen joka kuvan jälkeen. Mutta hänellä on ranskis itselläänkin, niin hän tuntee ruttunaamojen metkut. Loppujen lopuksi minut pistettiin istumaan tynnyriin: "pussaajapojat pistetään purkkiin istumaan", sanoi emäntä. Aika noloa se oli istua siellä... Mutta olen sitä mieltä, että kaikkien pitää saada muutama pusu (tai pari... tai parikymmentä).


Meikän uusi ja hieno haalari!

Toinen aikas nolo juttu oli se, että minun hienon haalarini mukana tuli tossut! Edelliset tossut eliminoin rikkomalla yhdestä kiristyslenkin ja kätkemällä yhden. Nyt Sofia oli kuitenkin mennyt tilaamaan uudet, ihan varmasti vaan minun kiusakseni. Minä koitin heilutella jalkoja kaikkiin mahdollisiin suuntiin kävellessä, mutta ne pysyivät aina vaan jalassa. Kokeilin myös tehdä totaalisen stopin roskakatoksen kohdalla, ettei olisi tarvinnu julkisesti näyttäytyä tossuissa, mutta emäntä veti sinnikkäästi hihnan toisessa päässä. Mutta nuo pysyivät kyllä jalassa, toisin kuin ne vanhat punaiset tossut. Eikä ne haitanneet menoa lenkillä. Päästiin paljon pidemmälle, kun jalkoja ei heti 200metrin jälkeen alkanutkaan paleltaa. Ehkä mä totun niihin.

Se haalari oli minusta huomattavasti parempi ostos. Pehmeä ja lämmin! Ei tartte palella. Kiitos jälleen RuttuNuttu! 


lauantai 12. tammikuuta 2013

Pakkaskelejä


Heippa taas kaikille! Uusi vuosi on alkanut ja se tuo varmasti mukaan uusia seikkailuita! Toivottavasti pysytään terveenä, niin kuin viime vuonnakin ja sää suosii pitkiä lenkkejä. Talvivarusteet on nyt laitettu kuntoon, kun on uudistettu sekä minun että hihnan toisessa päässä olevan emännän talvivarusteet. Molemmille uudet töppöset ja nutut! Tässä vaiheessa on tosin kotiin asti päässeet vain emännän nastakengät. Sen takki ja minun vaatetukset luulisi ensi viikon aikana saapuvan perille. Ja juuri sopivasti kun iltapäivälehdet uhkaavat hyytävän kylmää lopputalvea... Ei kiva.

Auta kesää: syö lunta!
Onneksi olen kehitellyt myös uusia sisäaktiviteetteja, jos lämpömittari osoittaa lähes -20 astetta. Ympäristön kyttäys on erityisen hupaisaa ja sitä voi harrastaa sohvan selkänojalla istuen. Kaikista parasta on, jos näköpiiriin sattuu eksymään lintujen ruokintapaikkaa vaaniva kissa. Sitten alkaa ihmisten suostutteleminen, jotta päästäisivät minut ulos katsomaan sitä kissaa. Useimmiten he eivät suostu.

Ensi viikolle on kuulemma luvassa jotain spesiaalia, niin emäntä lupasi. Tarkemmin ei paljastanut, mutta jotain hauskaa kuulemma. Toivottavasti autoillaan jonnekin hauskaan paikkaan!